Medioista on moneen, mutta miten osaa valita sen parhaimman vaihtoehdon?

Kun mainontaan on päätetty satsata omia kanavia laajemmin ja rahat sitä varten hankittu rahoituksen tai säästöpossun avulla, on aika miettiä mihin sitä lähdetään kuluttamaan. Kaikki markkinointi lähtee tietysti liikkeelle tavoitteista, eli siitä mitä mainonnalla halutaan saavuttaa: tavoitellaanko brändin tunnettuuden kasvua pitkällä tähtäimellä vai nopeaa taktista mainontaa. Kun tavoitteet on kirkastettu, voi suunnittelua jatkaa mediavalintoihin. Tässä vaiheessa usein iskee runsaudenpula, kun erilaisia vaihtoehtoja löytyy loputtomasti ja jokaisen median mielestä heidän tarjoama ratkaisu on tietysti se parhain.

Vanhan viisauden mukaan markkinointibudjetista kuluu puolet huonoihin valintoihin ja puolet oikeisiin, mutta hankaluus on selvittää, mitkä ovat niitä hyviä ja huonoja valintoja. Tämä ei onneksi ihan pidä paikkaansa, sillä kampanjoita ja toimenpiteitä mittaamalla ja tutkimalla päästään hyvin kiinni siihen, mitkä toimenpiteet tuottavat toisia paremmin tulosta. Yksiselitteisiä ja kaikille sopivia ratkaisuja ei valitettavasti ole, mutta onneksi on mahdollista kattotasolla erotella eri medioiden vahvuuksia ja heikkouksia. Tässä alla kevyt ohjeistus eri vaihtoehtojen punnitsemiseen.

Liikkuva kuva

Liikkuva kuva pitää sisällään kaiken niin perinteisestä televisiomainonnasta elokuvamainontaan ja onlinevideoihin asti. Jos mainonnan kohderyhmä on laaja ja budjettia riittävästi, on televisiomainonta usein kaikkein tehokkain kanava tuotteen tunnettuuden nostamiseen, mielikuvien muuttamiseen ja myös mainonnan tekemistä muistettavaksi. Tämä johtuu osittain siitä, että televisiolla on vahva peitonrakennuskyky, eli sen tavoittavuus on suuri laajassa kuluttajakohderyhmässä. Televisiomainonta ei aina ole niin kallista kuin voisi ajatella, mutta tietysti materiaalin tuottaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin esimerkiksi printtimainoksen.

Onlinevideon etuna taas on kohdennettavuus; datan avulla mainonnan voi kohdentaa vaikka auton ostoa harkitseviin koiranomistajiin, eikä mainoseurot kulu väärään yleisöön. Mitä tarkemmin kohderyhmää rajaa, sitä kalliimmaksi toisaalta mainostaminen kontaktihinnaltaan käy. Parhaiten televisiomainonta ja onlinevideo toimivat yhdessä, mikäli markkinointibudjetti sen sallii.

Printti

Printtimainonta pitää sisällään niin aikakaus- kuin sanomalehtimainonnankin ja mainonta voi vaihdella sisältömarkkinoinnin syventävistä advertoriaaleista, eli natiiviartikkeleista tarjousmainontaan. Sanomalehtimainonnan muistijälki on kuitenkin yleensä lyhyt, mutta se saattaa toimia todella hyvin esimerkiksi taktisilla tarjousviesteillä. Kuluttajat ovat tottuneet bongaamaan tarjouksia lehdestä ja osaavat etsiä niitä. Sanomalehtien isoilla pinnoilla, esimerkiksi etusivuilla pystytään myös luomaan puheenaiheita ja saamaan hyvin huomiota. Aikakauslehtiä taas luetaan hitaasti nautiskellen ja niiden vaikutusaika saattaa olla pitkäkin. Aikakauslehtien lukijat suhtautuvat mainontaan pääsääntöisesti positiivisesti ja kokevat mainonnan tärkeäksi osaksi lehteä ja jopa informatiiviseksi. Silloin mainonnan kuitenkin pitää olla aikakauslehden kohderyhmään sopivaa. Printtimainonnassa lehtien profiilit ja lukijamäärät heittelevät rajusti – niin kuin myös mainosten hinnat. Onkin tärkeää perehtyä lukijamääriin, kohderyhmään sekä oikeaan hintatasoon ennen kuin tekee päätöksen mainostamisesta.

Ulkomainonta

Ulkomainonta oikein käytettynä on varsin tehokas tapa tavoittaa nopeasti etenkin kaupunkien väestöä. Hyvällä ulkomainoskampanjalla saavutetaan ostovoimaiset silmäparit ja usein vielä kauppamatkalla. Ei siis ole ihme, että ulkomainonta on etenkin päivittäistavaramainostajien suosiossa. Ulkomainonnan vahvuus on toistossa ja se toimii erityisen hyvä tukimediana, eli silloin kun se on toisen median parina. Silloin se toimii ikään kuin muistuttaja, joka aktivoi kuluttajia hyvin. Yksittäisenä mediaratkaisuna se on kuitenkin heikommillaan, sillä monimutkaisista viesteistä ulkomainonnassa on vaikea saada selkoa: niitä on käytännössä turha yrittää saada läpi. Ulkomainonnassa harvoin toimivat myöskään yksittäiset pinnat, vaan voima piilee volyymissa.

Radio

Radiota käytetään usein kustannustehokkaana aisaparina esimerkiksi televisiomainonnan kanssa. Radion teho perustuu tavoittavuuteen ja toistoon. Radiomainonnassa kannattaakin huolehtia siitä, että budjettia on tarpeeksi oikeiden korvien tavoittamiseen useamman kerran kampanjan aikana. Radio on myös parhaimmillaan massamediana: yksittäisten pienten asemien käyttäminen mainonnassa ainoina kanavina ei välttämättä aiheuta kulumista ovipumpussa. On myös monia mainostajia, jotka ovat luoneet menestyksekkäitä kampanjoita pelkästään radioon perustuen tai yhdessä digimainonnan kanssa. Radiospottien tuottaminen on suhteessa moniin muihin medioihin verrattuna melko edullista, joten sen suosio mediaratkaisuna on hyvin perusteltua.

Onlinemainonta

Digitaalisissa kanavissa näkyminen on tässä ajassa melkeinpä jo välttämätöntä. Eri ratkaisuja pitää miettiä tarkasti tavoitteiden mukaan, kun vaihtoehtoja on influencereista hakukonemainontaan. Usein onlinemainonta on parhaimmillaan, kun kuluttaja on lähellä ostopäätöstä ja tarvitsee taktista tuuppausta oikeaan suuntaan. Toki digikanavia voi käyttää myös tunnettuuden rakentamiseen ja mielenkiinnon herättämiseen, ja onhan näistäkin olemassa mainioita esimerkkejä. Mainonnan muistamisen vahvistamiseen ja brändimielikuvien kirkastamiseen toimii usein paremmin perinteiset mainonnan kanavat kuten televisio, mutta pienemmällä budjetilla digistä saa enemmän irti.

Mihin ratkaisuun sitten mediavalikossasi päädytkin, muista seurata tuloksia ja analysoida vaikutuksia. Markkinoinnin pitäisi aina olla investointi eikä kuluerä ja rohkeasti kokeilemalla löytyvät parhaimmat ratkaisut. Samalla on tärkeää myös löytää oikeat kumppanit, jolloin mainonnasta saa irti parhaimman mahdollisen hyödyn.